Moskovasta löytyy mitä erilaisimpia ravintoloita, myös sellaisista maista, joita Suomessa ei ole. Ensinnäkin Moskovassa on lukuisia hyviä georgialaisia ravintoloita (tämä on muuten ehdottomasti lempikeittiöni maailmassa). Moskovasta löytyy myös useita Keski-Aasian ja Kaukasuksen makuja. Jos siis venäläinen ruoka alkaa olemaan jo tuttua, suosittelen kokeilemaan näitä etnisiä paikkoja. Moskova ja monet muut kaupungit Venäjällä pursuavat myös halpoja sushipaikkoja.
Moskovassa on myös yksi pohjoiskorealainen ravintola. Koryossa pääsee heti ensiaskeleella aivan toisenlaiseen maailmaan. Periaatteessa tätä ravintolaa kannattaisi boikotoida. Tällä kertaa kuitenkin uteliaisuus voitti ja päätimme käydä kerran kokeilemassa tätä salamyhkäistä paikkaa. Katutason ulko-ovesta sisään tullessa suuri taulu, jossa naiset lentelevät taivaassa tervehtii sekä koreaksi että venäjäksi. Rappusissa sama kitsimeininki jatkuu suurella paratiisimaisella vesiputouskuvalla varustettuna. Vesiputouksen jälkeen virallisen näköinen aasialainen tarjoilija tervehtii ystävällisesti ja ohjaa pöytään sujuvasti venäjää puhuen. Huhujen mukaan tarjoilijat ovat pohjoiskorealaisia, mutta en nyt mene tätä vannomaan. Asiakaskunta oli hyvinkin aasialais painotteista. Sehän on jo ihan hyvä merkki (tai, en nyt tiedä tässä tapauksessa…) siitä, että ravintola ei ole tehty länkkäreiden rahastamistarkoituksiin. Suuresta salista löytyy montakymmentä asiakaspaikkaa. Salissa on myös televisio, josta näytetään pohjoiskorealaisia ohjelmia. Tavallisten pöytien lisäksi ravintolassa on kaksi kabinettia, joita voi varata seurueelleen. Kabineteissä on myös karaokevehkeet.
Itse ruokalistat ovat venäjäksi ja koreaksi, mutta lähes jokaista annosta havainnollistaa valokuva. Korealaiset ruokalajit eivät sano minulle juuri mitään. Kimchi on kuitenkin sellainen "täytyy kokeilla" alkupala, muutoin ruokavalintamme oli melko sattumanvaraisesti valittu. Suurin osa ruoista edustaa Pjongjangin makuja. Kimchin lisäksi kylmät nuudelit ja naengmyon ovat kuulemani mukaan hyviä pohjoiskorealaisia ruokia.
Ruoka oli hyvää. Kahden hengen illallinen ilman juomia maksoi reilu tuhat ruplaa. Jos nyt Moskovan pohjoiskorealainen ravintola jää kokematta, suosittelen lukemaan kirjan Suljettu maa. Kirja on paitsi hyvin kirjoitettu, se myös valottaa tuon suljetun maan karua arkielämää paikallisin silmin. Kirja + tämä ravintola ovatkin oiva yhdistelmä toteuttaa pieni nojatuolimatka ilman hankalia matkajärjestelyjä. Tosin parempi lienee boikotoida ravintolaa. Kirjan luettuani, minusta tuntuu hyvin onnekkaalta, että voin harrastaa tälläistä nojatuolimatkailua saati oikeata matkustamista… Huh, pistää minut hiljaiseksi.
Itse ruokalistat ovat venäjäksi ja koreaksi, mutta lähes jokaista annosta havainnollistaa valokuva. Korealaiset ruokalajit eivät sano minulle juuri mitään. Kimchi on kuitenkin sellainen "täytyy kokeilla" alkupala, muutoin ruokavalintamme oli melko sattumanvaraisesti valittu. Suurin osa ruoista edustaa Pjongjangin makuja. Kimchin lisäksi kylmät nuudelit ja naengmyon ovat kuulemani mukaan hyviä pohjoiskorealaisia ruokia.
Ruoka oli hyvää. Kahden hengen illallinen ilman juomia maksoi reilu tuhat ruplaa. Jos nyt Moskovan pohjoiskorealainen ravintola jää kokematta, suosittelen lukemaan kirjan Suljettu maa. Kirja on paitsi hyvin kirjoitettu, se myös valottaa tuon suljetun maan karua arkielämää paikallisin silmin. Kirja + tämä ravintola ovatkin oiva yhdistelmä toteuttaa pieni nojatuolimatka ilman hankalia matkajärjestelyjä. Tosin parempi lienee boikotoida ravintolaa. Kirjan luettuani, minusta tuntuu hyvin onnekkaalta, että voin harrastaa tälläistä nojatuolimatkailua saati oikeata matkustamista… Huh, pistää minut hiljaiseksi.
Koryo
Osoite: Ordzhonikidze 11/9- Lähin metro: Leninsky Prospekt
- Aukioloajat: MA-SU iltapäivästä-23:00 saakka
Valokuvat / photographies © Moskvitska
Minä luulin ettei Pohjois-Korealaisia ravintoloita löydy Pohjois-Korean lisäksi vain jostain Thaimaasta. Ainakaan kaikki Pohjois-Korealais ravintoloissa ei voi käydä ihan puhtaalla omalla tunnolla, sillä osa näistä Pohjois-Korean hallituksen omistamia eli syödessä siellä rahoitan koko älyttömän systeemin olemassa oloa.
ReplyDeleteMinä olen lukenut viime aikoina paljon Pohjois-Korea aiheisia kirjoja. Suljettu maa oli tosi hyvä. Toinen mistä tykkäsin paljon oli Jouni Hokkasen Pohjois-Korea. Siperiasta itään kirja. Se kertoo vähän kaikesta. Mutta eniten kirjassa kerrotaan tavallisten Pjongjangissa asuvien ihmisten arjesta. Mikä on ihan kivaa vaihtelua, kun yleensä Pohjois-Korea kirjoissa mennään jossain vaiheessa leirille uudelleen koulutukseen. Mikä on tietenkin ikävää ja aivan liian monen kohtalo siellä, mutta ei sinne kumminkaan ihan kaikki joudu.
Huonoin Pohjois-Korea kirja minkä olen lukenut on taas Leiri 14. Kirja soveltuu ihmisille ketkä eivät tiedä mitään Pohjois-Koreasta. Muille kirjassa ei ole yhtään mitään uutta.
Amsterdamissa on pohjoiskorealainen ravintola. Mäkin mietin, että kuka omistaa Koryon. Mihin rahat menevät? Siitä en päässyt selville. Ei tuosta meidän kantapaikkaa kuitenkaan tule. Sitten joskus kun pääsen suomalaiseen kirjastoon, pitääkin lainata tuo Hokkasen kirja.
Delete