MINUN KOTINI – MINUN LINNOITUKSENI

Minun kotini – minun linnoitukseni ///  Мой дом – моя крепость ///  Moi dom – moja krepost

Asumme Moskovassa yksiössä viiden minuutin kävelymatkan päästä metrosta. Moskovassa ollessa sillä on väliä, että kuinka lähellä metroasema sijaitsee. Tässä valtavassa kaupungissa saa menemään hyvin paljon aikaa siirtymisiin paikasta toiseen, juuri siksi metroaseman läheisyydessä kannattaa asua. Luonnollisesti asuntojen hintaan vaikuttaa myös metroaseman läheisyys ja Moskovassa yksiöstä saa pulittaa saman verran kuin Helsingissä kaksiosta. Paitsi nyt, ruplan heikkenemisen vuoksi asuminen ei olekaan enää niin kallista.

Venäjällä (kuten myös Suomessa) monet kerrostalot näyttävät ulkoapäin kolkolta. Mentäessä sisään rappukäytävään, kolkkous tuplaantuu. Portaat ovat pelkkää harmaata betonia ja usein vielä melko huonossa kunnossa. Eikä merkkiäkään pienemmästä luovasta tai silmää miellyttävästä ratkaisusta ole näkyvissä. Karut postilaatikkona toimivat metalliboxit tervehtivät rappuun tulijaa. Seuraavaksi on vuorossa asunnonovi, jossa ei ole välttämättä numeroa eikä koskaan sukunimeä. Kukaan ei tiedä, minkänimisiä ihmisiä talossa asuu. Oikeastaan se, että Suomessa jo heti ulko-ovesta sisääntullessa näkyvät kaikkien asukkaiden nimet tuntuu Moskovasta päin katsottuna hyvin kummalliselta ja oikeastaan melko paljastavaltakin.

Venäjällä näkee myös paljon pehmustettuja ulko-ovia. Usein ovet ovatkin metallia, joten  pehmuste toimii varmastikin ääntä eristävänä elementtinä tai sitten vain koristeena. Kun ulko-oven lukot (meillä on kaksi) ovat saatu auki – asunnot ovat jotain täysin muuta, kuin mitä rappukäytävän perusteella voisi odottaa. Tulijaa tervehtii yleensä kaunis koti. Asuessani Venäjällä, olen tullut siihen johtopäätökseen, että asunnot voidaan jakaa moderneihin ja nykyaikaisiin tai neuvostoesteettisiin asuntoihin. Neuvostoaikana muotia olivat suuret maisematapetit. Suuri maisemakuva saattoi olla koko olohuoneen yhden seinän kokoinen. 

Kun asunnot ovat puolestaan hulppeita ne ovat sitä sitten oikein kunnolla. Olin täällä Moskovassa yksissä juhlissa, jonka emäntänä toimi 26-vuotias toimistotyöntekijä. Hänen kolme huonetta ja keittiö oli luksusasunto. Hänellä oli poreammeet ja ties mitkä merkki keittiökalusteet. En ole koskaan vastaavaa nähnyt, enkä varmasti vähään aikaan tule näkemään. Maisema ikkunasta oli jotain uskomatonta. Tuon asunnon rappukäytävä oli marmorinen ja taustalla soi rauhallinen klassinen musiikki. Kaikki kiilsi ja jokainen yksityiskohta oltiin mietitty loppuun saakka. Tämä nainen työskenteli suuressa kaasuyhtiössä ja oli asunut useita vuosia Tsekeissä. Vaikka hän oli kansalaisuudeltaan venäläinen, yhtiö tarjosi hänelle tämän hulppean kodin, koska hän oli ikään kuin expat omassa kotimaassaa. Järjetöntä? Vai vain peitetarina? Sitä en tiedä... 

Vuokratessa asuntoa Venäjällä, useat ovat kalustettuja tai sitten on asuntoja, joissa ei ole yhtään mitään. Siis ei mitään, pelkkä vesipiste, suihku ja wc. Itse pitää ostaa jääkaapista alkaen kaikki, usein jopa keittiökaapitkin. Koska emme halunneet alkaa ostamaan kaikkea, päätimme vuokrata asunnnon, joka olisi valmiiksi kalustettu. Minulle, joka olen hyvinkin esteettinen ihminen, tietysti tämä tuotti hieman harmaita hiuksia. Slaavilainen sisustus kun on paljon pitsiä ja röyhelöä. Yllätyksekseni ne parikymmentä asuntoa, joissa kävin vain parissa oli kuvailemani slaavilainen tyyli. Usein asunnot olivat melko moderneja, pienellä slaavilaisella tyylillä maustettuja. Löysimme lopulta kivan asunnon, jonka vuokraemäntä vaikutti luotettavalta ja mukavalta. Tämä on myös tärkeä seikka vuokratessa asuntoa Venäjällä. Tämä menee omassa tärkeysjärjestyksessäni kaiken edelle. Venäjällä asuntoa vuokratessa vuokraemännällä/-isännällä on väliä, sillä olet hänen kanssaan joka kuukausi tekemisissä vuokraa maksettaessa. Käteisellä tietenkin.

Asuntomme sisustus on hillitysti slaavilainen. Kristalliakin löytyy ja se pakollinen ikoni. Vuokranantajamme on varmasti hyvin uskonnollinen, sillä meidän olohuoneessa ja eteisessä on kaksi tarraa, joissa on risti, pääkallo ja jotain mitä en ymmärrä. Kaiken lisäksi asumme vastapäätä kirkkoa.

Photos / photographies  ©  Moskvitska