Koska kilpailuun liittyy yleensä jokin tehtävä… niin… Ajattelin, että voisin kääntyä lukijoiden puoleen ja pyytää kertomaan jonkun venäläisen tavan, anekdootin, suosituksen jostain Moskovan paikasta, kirjan, matkakokemuksen, taiteilijan, muusikon tai ihan minkä vaan Venäjään liittyvän jutun. Tai kerro oma suosikkihahmosi. Arvon kommentoijien kesken kaksi kirjasta.
Lähetä vastauksesi sähköpostilla moskvitska@gmail.com tai kommenttilaatikkoon. Jos laitat vastauksen kommenttilaatikkoon, laitathan sähköpostiosoitteesi mukaan. Otan henkilökohtaisesti yhteyttä voittajiin. Voittajien nimiä en julkaise blogissani. Kilpailu sulkeutuu 14.02. Lähetän kirjat postitse vain Suomen tai Venäjän sisällä.
Tämä on Venäjä kirjanen (148mm x 210mm) sisältää 48 sivua. Tapojen lisäksi kirjasta löytyy ruokaohjeita ja kyrilliset aakkoset. Kätevä mukaan matkalle!
Valokuvat & piirustukset / photographies & drawings © Moskvitska
Mietin tätä pari päivää. Moskovassa näkeä kaikkea jännää, mutta yhtä asiaa jäin ihmettelemään. Ne metallinpaljastimet/varashälyttimet vain mitkä nyt lieneekään. Niitä oli joka kauppakeskuksessa, museossa ja rautatieasemalla. Siinä vieressä hengaili joku vartia tai yleensä niitä oli useampikin. Lähes jokaisen kohdalla hälytys alkoi, mutta ei sitä vartiaa kiinnostanut yhtään. Miksi niitä pitää olla, kun ei sitten kiinnosta välittää sen piippailuista? Vai tarkoittaako piippaus, että kaikki on ok?
ReplyDeleteTämä oli oudointa Moskovassa.
Toinen outo asia Venäjällä on karkit. Venäläiset ovat aika paljon makean perään, mikä käy minulle hyvin. Olen syönyt siellä paljon hyvänmakuisia leivoksia, kakkuja ja karkkeja. Mutta... Maailman pahimmat karkit mitä olen syönyt ovat myös Venäläisiä. Ne on niin pahoja, ettei niitä tule syöneeksi edes pahimmissa sokerin vajaustiloissa. Niin pahoja ettei yhtä karkkia saa edes alas. Marraskuussa ostin Pietarista sellaisia suklaita, mitkä olivat aivan törkeän pahoja. Eräs kaverini epäili, että niissä on täytteenä halvaa. En tunnistanut täytettä. Viimeksi kun söin halvaa niin se ei ollut tajuttoman pahaa.
Nyt ostin sieltä Moskovasta jotain aivan hirveitä smurffi patukoito. Ne näyttivät aivan valtavan herkullisilta, mutta ne olivat vielä pahempia, kun halvasuklaat. Miksi Venäjältä tulee niin paljon herkkuja, sitten välillä tälläisiä hirvityksiä?
Metallinpaljastimia on tosiaan paljon Moskovassa. Mielestäni huomattavasti enemmän kuin Pietarissa. Saatan toki olla väärässä. Empä osaa sanoa niiden toimintaperiaatteista. Tietääkö joku viisaampi?
DeleteOlen samaa mieltä makeisista yms.. Venäjällä on aivan loistavia kakkuja ja leivoksia. Joita itsekin mussutan melko paljon. Siis aivan liikaa. (tästä tuleekin kohta oma postaus) Harvoin olen törmännyt huonoon leivokseen. Karkkeja en puolestaan osta, enkä venäläistä suklaata (paitsi Aljonkaa ja lehmäkarkkeja joskus). Venäjällä on jonkin verran laatueroja elintarvikkeissa. Suomessa laatu on mielestäni paljon tasaisempaa. Olen myös törmännyt Venäjällä ei niin hyviin makeisiin ja ruoka-aineisiin. Nuo huonot tuotteet vaan pitää tietää. Itsekin olen tehnyt aika monta hutiostosta. Nyt tuotteita ei minun kohdallani enää lennä roskiin. Syytä laatueroihin en osaa sanoa.
Suurin osa tuotteista on kuitenkin hyviä. Erityisesti monet hedelmät ovat Venäjällä maukkaampia kuin Suomessa ja puolestaan Suomessa on mielestäni paremmat makeiset ja suklaat. Ja kahvi!
Saako tuota kirjaasi vielä muuten tilattua? Ei ole teos tullut aiemmin vastaan, mutta näyttää ihan tosi ihanalta (:
ReplyDeleteYksi nopeasti tarttuneita tapoja on huojentuneessa mielentilassa ylös katsominen feat. Слава Богу, vaikka mitään vastaavaa ei muilla kielillä lausu ääneen.
Ja venäläiseen toimistorumbaan tottuneena en todellakaan meinannut uskoa, että Suomessa yliopiston kuntosalikortin saa vain menemällä tiskille, maksamalla kortilla ja köpöttelemällä salille - ei terveystarkastuksia, leimoja ja allekirjoituksia muista toimistoista, maksutositteita, pankkiin jonottamista...
[Niin ja kahvista piti sanomani, että turkkilaista kahvia fanittavalla on Venäjällä kissanpäivät.]
leningradkan@outlook.com
Kirjan voi tilata minulta. Olen pyytänyt vitosen kirjasta + postikulut. Tampereella Lenin-museosssa saattaa olla vielä kirjoja jäljellä. Pietarissa Suomi-talossa taitaa vielä olla kirjanen hyllyssä. (mutta ei myynnissä) Mutta ehkäpä arpaonni suosii. :)
DeleteEn olekaan kokeillut tuota "slava bogua" lausua. Mutta englanniksi lausun toisinaan vastaavaa :) Joo tuo leimojen ja lappusten rumba on kyllä uskomatonta. Olen Suomessa tottunut käymään uimassa uimahallissa talvisin, mutta Moskovassa en vain jaksa lähteä tuohon paperirumbaan ja terveystarkastuksiin. Muutenkin uimahallit ovat ilmeisesti melko kalliita. Tosin olen löytänyt naapuristani naisten kuntosalin, jonne voi muinanaisina lampsia ilman mitään paperilappusia.
Muuten joo, lähes aina kun olen ollut kyläilemässä venäläisessä kodissa, minulle on tarjottu nimenomaan turkkilaista kahvia. Ehkä pitäisi itsekin hankkia sellainen pieni kahvikattila (vai mikä sen nimi onkaan) ja alkaa tekee itämaisia kahveja. :))