PÄÄSIÄINEN – MITÄ TAPAHTUU KULITSOILLE?

Tänään vietetään ortodoksista pääsiäistä. Venäjällä pääsiäinen on tärkein kirkollinen juhla ja sitä vietetään vain yhtenä päivänä. Pääsiäisen aikoina ei ole ylimääräisiä vapaapäiviä, sillä varsinainen juhla on pääsiäissunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä. Ortodoksit tervehtivät toisiaan tervehdyksellä – Kristus on noussut kuolleista! (Христо́с воскре́се) Johon toinen vastaa – totisesti nousi! (Во истине воскресе) Naapurini tervehti minua tänään näin. Ja totisesti, en muistanut miten siihen pitää vastata, joten sanoin vain spasiba. :D

Myöhään eilen illalla alkoivat pääsiäisen jumalanpalvelukset. Tänään aamulla ja vielä iltapäivällä pidettiin palveluksia. Ihmiset toivat kirkkoihin kulitsoja, pashoja, värjättyjä tai muuten koristeltuja pääsiäismunia ja toisinaan viinipulloja. Kananmunat värjätään usein sipulilla punaiseksi, joita ihmiset antavat toisilleen lahjaksi. Elämän symbolina tunnetut kananmunat kuulemma pitää rikkoa siten, että kaksi kananmunaa kolautetaan toisiaan vasten.

Kulitsan tai pashan keskelle kuuluu laittaa ohut kynttilä. Näin pääsiäisen aikoihin, näkee tavallisten keltaisten kynttilöiden lisäksi myös punaisia. Ihmiset asettavat kakkujaan pitkänmalliselle pöydälle. Kun pöydälle on tuotu riittävästi kakkuja, pappi käy siunaamassa ne. Hän heittää niiden ja ihmisten päälle vettä suurella sudilla (en tiedä mikä tuon nimi on). Tämän jälkeen ihmiset laittavat kakkunsa takaisin koreihinsa ja syövät sukulaisten ja ystävien kesken pääsiäisherkut. Pitkä paastohan päättyy muuten tänään. 

Pääsiäisenä ihmiset käyvät myös viemässä haudoille kukkia (usein muovikukkia), pajunkissoja, punaisia kynttilöitä, kananmunia ja myös siivuja kulitsasta tai jopa kokonaisia kulitsoja. Venäläisillä haudoilla on usein hautakiven vieressä penkki. Tällä penkillä istutaan ja muistetaan vainajaa. Otetaan ehkä snapsi kuolleen muistolle ja jutellaan hetki. Eväitä voidaan jättää myös haudalle.

Valokuvat / photographies © Moskvitska