VIINIÄ, LAMPAITA, VUORIA JA GEORGIA

Kävin tuossa maaliskuussa Georgiassa ja lupailinkin kuvaa ja juttua sieltä. Georgia on aiheena aivan hillittömän iso ja minä kirjoittajana en nyt tiedä, mistä kulmasta lähden tarkastelemaan, joten sillisalaattia on nyt luvassa päiväkirjamaisella otteella.

Laskeuduimme Tbilisiin. Minulla oli nuha ja flunssa. Empä tiennyt mikä minua odotti. Nimittäin kova särky, korvakipu ja parin päivän heikkokuuloisuus. Juu, nuhassa kannattaa olla mukana kunnon lääkkeet. Mietin, miksi ihmisen pitää matkustaa? Eihän koko touhussa ole lopulta mitään järkeä? Tähän mietteeseen kaikki matkani palaavat. Ja sitten tulee niitä muita ajatuksia, miksi pitää matkustaa. Ja ainakin, tähän mennessä niitä on ollut enemmän. Yleensä matkustan jonkin tuntemani ihmisen luo tai jonkin projektin vuoksi. Tämä oli tälläinen päämäärätön reppumatka. 

Päiväkirjamerkintä nro: 1 Tbilisi, harmaata, sataa, kova korvasärky, mutta kaikki on ok.

Päiväkirjamerkintä nro: 2 Tbilisi, hiukka ränsistynyt, nuhjuinen, boheemi, romanttinen, rento, rauhallinen, ripaus pippuria, ripaus Lähi-itää, Kreikkaa, Turkkia ja Neuvostoliittoa. Miesten katutyyli: musta nahkatakki, farkut ja mustat nahkakengät. He syövät paljon auringonkukansiemeniä, joita voi ostaa kadulta pienemmän tai isomman mukillisen.

Päiväkirjamerkintä nro: 3 Mantelipuiden kukkia! 

Tbilisissä kiersimme nähtävyyksiä, kävimme ihanassa kahvilassa, söimme hyvää ruokaa ja ihailimme vanhan kaupungin pieniä taidegallerioita. Kävimme myös maistamassa viiniä, erään tuttavan tuttavan viinikaupassa. Tbilisi onkin täynnä pieniä viinipuoteja, joissa voi usein maistella viinejä ilmaiseksi. No, pieni ostopakkohan voi tietty tulla. Opin: että Georgia on hyvä viinimaa, ja vielä toistaiseksi melko tuntematon viinimaa. Kaikista viinipuodeista saa myös tsatsaa, joka  on perinteinen georgialainen väkevä alkoholijuoma. Se tehdään viinirypäleiden kuorista.

Päiväkirjamerkintä nro: 4 Matka jatkuu: lähdimme metroasemalle. Metro oli samanlainen kuin Venäjällä, punalakkinen nainen istuu rullaportaiden päässä pienessä kopissa, jossa on ikivanha lankapuhelin. 

Päiväkirjamerkintä nro: 5 Kuninkaan eteen rakennetaan jotain uutta rakennusta. Kuninkaan takana on vanha linna, mutta se on kiinni, koska sitä ei ole varaa kunnostaa. 

Pari päivää Tbilisiä riitti ja lähdimme Itä-Georgiaan, Kakhetin-alueelle. Sinne, missä on paljon viinitiloja ja lampaita. Saavuimme Lahden kokoiseen Telaviin ja yövyimme perhehostellissa. Georgiassa on paljon sellaisia pieniä perhehostelleja, joista löytyy perus dormeja ja privaattihuoneita. Perhe asuu samassa talossa ja he hengaavat yhteisissä tiloissa. Olo on ikään kuin perheessä, mutta siitä vaan maksaa, eikä nuo majoitukset kovin kalliita ole, 5-10 euroa per yö. Perhemajoituksessa saa myös maksua vastaan suuren aamupalan ja illallisen. Otimme aamupalan. Ja toinen oppini oli, että Georgiassa mikään ateria ei ole pieni.

Päiväkirjamerkintä nro: 6 Aamulla söimme aamupalan, joka sisälsi: luonnonjukurttia, persikkahilloa, paistettua riisiä, jossa oli appelsiinin ja sitruunan kuoria, paistettuja kananmunia, lavash-leipää, ja lihapaloja. 

Vuokrasimme taksin ja kuljettajan koko päiväksi ja ajelimme pitkin poikin. Näin ei-turstikautena, tämä maksoi 25 euroa yhteensä. Kävimme viinitilalla. Juttelimme taksikuskin kanssa. Kävimme parissa eri linnoituksessa. Opin, minua inhottaa olla turisti. Minua ärsyttää ajatus, että toinen tekee koko päivän töitä ja me katselemme maisemia. Annoimme reilun tipin ja koitimme vähentää länsimaisen hyväosaisen ihmisen taakkaa. Opin myös: Georgiassa perinteisen viinintekomenetelmän. Viini tehdään suuressa saviruukussa (100-1000 litraa) maan alla. Georgiassa on noin 500 erilaista viinirypälelajia. Saviruukku pitää viinin aina 14 asteessa. Tämän vuoksi georgialaiset käyttävät pieniä saviruukkuja tarjoiluun. Lammaspaimen kävelee noin 17 kilometriä päivässä ja polttaa koko ajan tupakkaa.

Päiväkirjamerkintä nro: 7 Gremi, Nekresi, viinitila ja toinen viinitila. Viinitilat tilaavat etiketit kohdemaasta, koska eri maissa pidetään erilaisista etiketeistä. Saksalaiset pitävät kuulemma tyylikkäänä tummaa väriä. 

Matkasimme Telavista  vuoren päällä sijaitsevaan pieneen Signalin-kaupunkiin. Siellä meitä odotti party perhehostel. Jokainen ihminen on oman viininsä tekijä näillä kulmilla ja sitä halutaan tarjoilla vieraille. Kuten opin, mikään annos ei ole Georgiassa pieni. Meille tarjoiltiin viiniä lasi aivan piripinnassa illalla. Siis kaksi lasia. Ja aamulla myös. Hostellin pitäjä intoutui, hän piti aamulla puheita ja hänen lapsensa ja miehensä lauloivat. Opin: Georgialaiset ovat vieläkin vieraanvaraisempia ja viihdyttäjiä kuin venäläiset.

Jatkoimme matkaa Pohjois-Georgiaan Svanjetin-alueleelle. Matkasimme sinne Tbilisin kautta, jossa otimme yöjunan pohjoiseen, jossa on vuoria ja lehmiä. Saavuimme Mestiaan, jota rakennetaan paljon tällä hetkellä, luulempa, että turisteja varten. Totta tosiaan, koko kylä oli täynnä lehmiä. Kiipesimme vuorelle ja katselimme kauniita maisemia.

Päiväkirjamerkintä nro: 8 Pelkään lehmiä. Noita sarvipäisiä otuksia on kadut täynnä. Toisaalta ne ovat niin flegmaattisia, että ei kait ne vaarallisia voi olla, vaikka joku lehtijuttu kertoikin, että lehmät tappavat useammin kuin hait. No onhan lehmiä suhteessa enemmän.

Lähdimme vielä takaisin Tbilisiin. Saavuimme taas pieneen perhehostelliin. Illalla hostellilla juhlittiin työntekijän 23-vuotis syntymäpäiviä. Pöytä oli täynnä ruokaa ja laulu raikasi.

Päiväkirjamerkintä nro: 9 En syö enää yhtään hatsapuria (georgialainen perinneruoka, joka on veneen mallinen juustotäytteinen piirakka, jossa on raaka kananmuna keskellä). 

Siinä meni 10 päivää ja oli aika lähteä takaisin kotiin. Minulle oli taas tullut nuha. Moskovassa odotti takatalvi, harmaa sää ja lumi. Miksei me oltu kauemmin? :) 

Päiväkirjamerkintä nro: 10  Havaintoja Georgiasta:

- Vanhat naiset pukeutuvat mustaan (leskiä?).

- Georgialaiset polttavat paljon tupakkaa, toisinaan jopa kauppojen sisällä.

- Taksikuskit hengaa keskenään.

- Kadulla näkee paljon miesryhmittymiä, jotka hengaa keskenään ja syövät auringonkukansiemeniä. Naisryhmittymiä on hyvin vähän. 
- Georgia on hyvin turvallinen maa matkustaa. 

- Vanhasta saksalaisesta ambulanssista oli tehty minibussi.

- Vanhoja kännykkäkauppoja.

- Naiset eivät käytä paljoa meikkiä.

- Tarjoilijat eivät koskaan kirjoita tilauksia ylös.

- Georgialaiset ovat pienikokoisempia kuin suomalaiset.

- Vanhemmat ihmiset puhuvat venäjää, nuoret englantia.

- Georgia on viinimatkaajalle sopivan kompakti.

- Jotenkin hauska huomata, että on niin paljon matkustajapariskuntia, jotka tulevat eri maista keskenään. Niin paljon erilaisia yhdistelmiä. Ja kaikki ovat kuitenkin niin samanlaisia.  :)  
- Nämä minun seikkailureppumatkani taisi olla tässä. Ensi kerralla liikun joko polkypyörällä tai menen vain jonnekin maatilalle töihin. Suosittelen Wwooffausta (www.wwoof.net)! Olen oppinut mm. paikallista kieltä, tekemään juustoa, leipää ja talikoimaan lehmänpaskaa. 

Nyt ei tullut paljoa kerrottua georgialaisesta ruoasta. Taidankin tehdä joskus siitä oman postauksen, se kun on osa myös moskovalaista ruokakulttuuria.