Sunnuntaina kävellessäni Sokolnikin puiston jäätelöfestivaaleilla törmäsin ryhmään harekrishnoja. Vaikka en uskonnollisesti jaakaan samanlaisia aatteita harekrishnojen kanssa, on heidän musiikkiinsa ja laulunsa jotenkin käsittämättömän hyväntuulista ja rauhoittavaa. Sanathan ovat hyvin yksinkertaiset ja tiettyjä sanoja hoetaan koko ajan. Tuijotin heidän esiintymistään tunnin verran ja kun lähdin oli hymy totisesti tarttunut. Vaikka kantaisi hartioillaan monenmoista murhetta, niin harekrishnat kyllä saavat omalla iloisuudellaan ja tyyneydellään hetkeksi kevyen olon aikaiseksi. Tätä kollektiivista "terapiaa" näytti aika moni muukin iloisella mielellä katsovan.
Post a Comment