Olin tässä telttailemassa metsässä lähellä Valko-Venäjän rajaa. Olipas kivaa karistaa Moskovan hälyt ja herätä aamulla täydelliseen hiljaisuuteen ja mennä heti järveen uimaan. Syödä joka päivä nuotiossa valmistettua ruokaa ja istua nuotion hämärässä vielä aamuyöllä. Elämä ilman internettiä, mitä muuta voisi ihminen toivoa. ;)
Leirimme sijaitsi noin neljän kilometrin päästä pienestä parinsadan asukkaan Ivanovan kylästä. Olimme kuulleet, että kylässä on kirjasto. Muuta siellä ei sitten kaupan lisäksi ollutkaan. Kyläkirjastot tuppaavat olemaan jotenkin kotoisia ja söpöjä, joten päätimme vilkaista kirjastoa. Löysimme monia vanhoja ja autioiksi jääneitä rakennuksia sekä vanhan uima-altaan ja vanhan jumppasalin. Lopulta löysimme myös kirjaston ja kolkutimme ovelle. Nuori ystävällinen nainen avasi oven ja piti meille esittelykierroksen kirjastossa. Taisimme olla sen päivän ensimmäiset kävijät, sen verran innoissaan täti kirjastoa esitteli. Kirjastosta löytyi kirjojen lisäksi Pushkinin muotokuva ja kirjojen arkistointitietokaappi (kuvan puinen kaappi).
Poistuessamme kirjastosta, huomasimme ovessa lapun. Tänään kello 19:00 disko. Siis ihkaoikea disko. Eikä ollut hinnalla pilattu, vain 30 ruplaa. Tämähän oli nähtävä. :)
Niimpä kävelimme takaisin kirjastolle illalla ja menimme saliin, jossa kirjastontäti istui. Yksin. Kukaan ei ollut tullut diskoon, eikä siellä oikein yleensä kukaan tanssinutkaan, jos joku sinne sattui eksymään. Niimpä hän vetäisi diskohitit esiin, laittoi diskovalon päälle ja me seitsemän ihmistä + kirjastotäti tanssimme seuraavat pari tuntia! Tämä olikin yksi elämäni parhaimmista diskoista. Lähtiessämme kylädiskosta, maksoimme 30 ruplaa ja saimme myös ihkaoikeat viralliset liput. Mikä fantastinen diskolauantai!
IHANA toi disko! Voi että!!
ReplyDeleteEikö olekin! :D
Delete