Nyt se alkaa – blinikausi. Jeeee! Tammikuu ja helmikuu ovat tunnetusti niin Suomessa kuin Venäjällä herkullisten blinien aikaa. Suomessa monet ravintolat tarjoilevatkin blinejä. Muistan joskus syöneeni todella maukkaita blinejä Helsingissä, Cellassa. Toisella kertaa söin blinejä entisen työpaikkani ruokalassa. Nämä kaksi blinikokemusta ovatkin ainoita. Siis – mitä olen asunut Venäjällä vajaa kaksi vuotta ja en ole koskaan täällä ollessani syönyt suolaisia blinejä. Nyt on korkea aika. Empä ole törmännyt näihin suolaisiin pikkublineihin Venäjällä. Missä ihmeessä ne ovat? Vai olenko tulkinnut ruokalistaa väärin? Nyt ne ovat kuitenkin täällä ja varmasti tulen näitä tekemään jatkossakin.
Blin (блин) eli blini tarkoittaa lettua. Jos menet Venäjällä ravintolaan ja tilaat blinin, saat eteesi tavallisen vehnäjauhoista tehdyn räiskäleen valitsemallasi täytteellä. Venäläiset blinit eivät siis eroa varsinaisesti suomalaisista letuista, paitsi nämä suolaiset ja kuohkeat pienet letut joita myös kutsutaan blineiksi.
Blinien seuraksi sopii hyvin mm. smetana, mäti, kaviaari (kröhöm, tämä on sen verran eksklusiivista, että meillä oli ihan vaan mustaa mätiä), suolakurkku, hunaja, kevätsipuli, punasipuli ja keltasipuli. Sienisalaatti on myös perinteinen lisäke. Vodka on luonnollisesti myös hyvä seuralainen. Blinit ovat oikeastaan vasta alkupala, mutta kyllä viisi tai kuusi bliniä vie tälläisen keskimittaisen naisen nälän.
Suolakurkku, hunaja ja smetana ovat myös perinteinen venäläinen alkupala. Sopii muuten yllättävän hyvin yhteen. Hunajan voi myös laittaa valmiiksi suolakurkkujen sekaan, mutta itse pidän siitä, että jokainen voi tehdä itse omat makuyhdistelmänsä. Mikä parasta, blinit ovat myös silmiä hivelevä nautinto.
Selasin internetissä reseptejä, johon ei tarvitse pilsneriä tai kermaviiliä. Katseltuani hetken reseptejä löysin tämän, jota hieman mukailin. Näistä blineistä tuli todella kuohkeita ja hyviä!
